BUNAA FI FAYYAA : – Dr Gurmeessaa


BUNAA FI FAYYAA : – Dr Gurmeessaa


Bunna dhuguun faayidaan fayyaaf qabu maali?
Dhalli nama buna dhuguu kan eegale jaarraa 15 ffaa dha as akka ta’e ragaan mul’isa. Yeroo ammaa kana akka addunyati bunni dhugaatiiwwan hedduminaan dhugaman keessa tokkodha. Tole ka har’a qorannoo godhameen faayidaa buna dhuguun fayyaadhaaf qabu isinitti hima. Faayidawwan buna kan dubbistanii ; warri duru buna jaalatan jaalala keessan cimsatu,kan buna jibbus yoo jiraate tari yaada keessan jijjirattu jedhen yaada.
*Faayidawwan buna kun mee maal fa’a???
1.Dhukkuba sukkaara ittisuuf. Qorannoon heddu kan mul’isu bunni dursee dhukkuba sukkaara (type-2 diabetes mellitus) nurra ittisuu akka danda’uudha. Dhukkuba sukkaara yeroo amma akka addunyaati nama miiliyoonni 300 oltu ittin rakkata. Namni buna dhugu carraa dhukkuba kanaan qabamuu parsantii 23-50tiin gadi buusa.
2. Carraa dhukkuba onnee fi dhiiguu sammuu keessatti hir’isa. kara tokkoon dhukkubni onnee fi dhiiguun sammuu keessattii(stroke) walqabataa
waan ta’eef;dhukkuba sukkaara yoo ittisu dhukkuba onnee fi dhiiguu sammuu keessattis ittisa. karaa biratiin ammoo waldhahuu rukkutaa onnee(heart rythm disturbance) kan dhukkuba onneetii fi dhiiguu sammuu keessatiif sababa ta’uu maluu nurra dhorka.
3.Dhukkuba narvii nurra ittisuuf. Buna dhuguun dulluma keessa dhukkuboota narvii dhufu malan ittisa kunis :
* Madaala qaama eegachuu dadhabuu,maasha
alee qaamaa garmalee kotoonfachuu,qaamaan hoolachuu fi deemsaan qususu..kun waliigalatti” parkinson’s disease” jedhama.
*Dandeettii waa yaadachuu dhabuu ykn waa hunda irranfachuu..”Dementia/Alzheimer’s disease “jedhama.
Dhukkubootni lameen kun keessumatuu namoota umriin isaanii 65 ol ta’e irratti mul’atu. Dhukkuboota yaaluuf rakkisaa ta’aniidha. Namooni buna dhugan carraan dhukkuboota kanaan qabamuu ofirra ittisu.
4.Kaansarii ittisuuf. Qorannoon kan agarsiisu namootni buna dhugan carraan kaansarii tiruutiin qabamuu parsantii 40 gadi yoo busu,carraa kaansarii mari’imaanii parsantii 15 niin gad buusa.
5.Tiruun keenya fayya-qabeessa akka ta’uuf. Hojii gudda kan qabu tiruun keenya keemikaalota nyaataa fi dhugaatii ,keessatuu alkoolii keessatti argamaniin yeroo gara garaati rakkoon irra gahuun dhukkubsatee sadarkaa dhuma(cirrhosis) jedhamuurra gahuu danda’a. kun ammo yeroo gabaaba keessati nama ajjeesa. Bunni tiruu qulqulleesuudha
an keemikaaloota hubatii fidan irra eega
6.Dhiphinaa fi si’aa’ina dhabuu(depression) nurra qolata. Qorannoo yuuniveristii harvarditti godhameen buna dhuguun sababa si’aa’inna dhabuutii kan dhufu rakkoo ofiin of ajjeesuu(suicide) akka hir’isuu dha.
**HUB:

Faayidaa buna kaneen kana fakkatan yoo ta’u. Yeroo ulfaa garuu dubartoonni buna dhorkamuu batamuus xiqqeesani yoo dhugan gariidha. Akka qorannoon mul’isutti dubartoonni yeroo ulfaa garmalee buna baay’isan ulfi irra bahuu (miscarriage) danda’a jedha.
Bunni xiqqoos taatu dhiibbaa dhiiga ni dabala. Kanaaf hin dhugina jechuus batamu namni dhiibba dhiiga qabu xiqqeesee dhugu qaba.
maaree “Buna fi nagaa hin dhabina ” jedha mitiree oromoon. “Bunni jira……koottaa Buna dhuga!!”
source: authoritynutrition.com


DR Gurmeessaa
Galatooma!!!FAYYA TA’A!!

 

 


Waliif Hiraa<share>

AFAAN OROMO - Oromo Language

Blogger, AFAAN OROMO Software Developer

You May Also Like

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *