Jechoota Hayyoota Addunyaa


Jechoota Hayyoota Addunyaa


1) Namoonni hedduu gorsa yoo fudhataniyyuu,kanneen itti fayyadaman beektota qofa.(Thomas Takias)
2) sababa teessee ilaaltuuf namoonni gurguddoo sitti fakkaatu. Kanaafuu ka’i.
(Jecha warra Ingilizii)
3) Ifa arguuf dukkana halkanii dabarsuun dirqama.(wiiliyaam sheekispir)
4) Kaleessaaf gaabbuu fi boruuf dhiphachuun guyyaa har’aa balleessuudha.
(Maaksim Troobey)
5) Cabbii caalaa yoo addaatteyyuu, urjii caalaa yoo qulloofteyyuu ceephoo jalaa bahuu hin dandeessu.(William shekispir)
6) Addunyaa kana jechi ibsu hin jiru.(Jecha warra Morookoo)
7) Nama carraa qabu galaanatti yoo darbatteyyuu qurxummii afaanitti qabatee baha.(Jecha warra Arabaa)
8) Namni suuta deemu dafee bakka yaade gaha.(jecha warra chaayinaa)
9) Daandii bakka yaadde si geessitu osuu hin beekiin adeemsa hin jalqabiin.(Jecha warra Ingilizii)
10) Namni waan hundumaa hawwu nama guddaadha.Namni waan argachuu danda’u qofaa hawwummoo nama ogeessadha.(Jecha warra Aayilaandii)
11) Namni dogoggorsasaa mul’isee himatu akka nama kosii manaa haruuti.(Maataammaa Gaandii)
12) Nama tokko dogoggorasaarraa deebisuun hojii guddaadha.(Abirahaan Liinkan)
13) Namoonni hammuma gammachuuf of qopheessan gammadu.(Abirahaam Liinkan)
14) Namoota biroodhaaf hin yaadnu yoo taane,waanta namaaf gochuufii dandeenyu yoo dhiifne burqaa gammachuu tokko Akka gogsine beekuu qabna.(Rey Liiman Wiilber)
15) Gammachuu fi shittoon walfakkaatu.Osuu namootaaf biifanii ofiis urgeeffatu.(Maaliif Waaltoo Imarsan)
16) √ Maalaqni nyaata malee fedhii nyaataa hin bitu.
√ Maalaqni qoricha malee fayyaa hin bitu.
√ Maalaqni hordoftoota malee hiriyaa hin bitu.
√ Maalaqni Hojjettoota malee Amanamtoota hin bitu.
(Heenriik Ibsan)
17) Namoonni hedduun abdii fuula duraa qaban abjootanii yeroo gammachuu abdiidhaan eeggatu. Garuu guyyaan har’aa guyyaa hundumaarra guyyaa addaati. Sababnisaa guyyaan har’aa harka kee keessa seentee jirti.(Charles Koltan)
18) Har’i akka ta’etti yoo qabaatti siif galte malee Boris hin amanamtu.
(Toomaas Diiriyes)
19) Waanti nuti sodaachuu qabnu sodaa qaofadha.(Franklin Ruzvelt)
20) Baay’inni rifeensaa,baay’inni copha bokkaas, akkuma beekamuu hin dandeenye baay’inni rakkinaas sammuu nama mul’ataa xureessuu hin danda’u. Namni akkasii madaala jireenyasaatii ni eega.(Seeneka)
21) Akkuma sibiilli yoo qarame malee hin calaqqifne akkasuma namnis yoo rakkinaan qoramee bahe malee addunyaatti mul’achuu hin danda’u.(Konfiishiyees)
22) Sodaa kee of keessa dhokfadhu. Dhimma biraa garuu hiriyoota keetiin mari’adhu.(Robert Luis Stevens)
23) Sammuun keenya qaamota keenyatti amanuu dhiisuuf aangoo qaba.(Andire Morwa)
24) Namni namoota injifatu nama cimaadha. Namni ofiisaa injifatummoo nama hundumaa caala.(Laawoo 8ffaa)
25) Dadhabinni jireenya keessatti nama quunnamu tokko qofa.Innis waan beekuu qaban beekuu dhabuudha.(Kanan Frederik Furar)
26) Miirri injifannoo kan madaalamu injifachuu qofaan osuu hin taane,yommuu kufanis tattaaffii gochuudhaan ni madaalama.(Oliver Gold Smiz)
27) Irra deddeebi’anii yaaluun salphina miti.Carraa gaarii ta’uusaatu ittiin safarama.(Joorjii maatiyaas)
28) Waanti nama beekamaa si taasisu waanta ta’uu barbaaddu taatee argamuudha.(Sokirates)
29) Sammuun kee foddaa ati ittiin addunyaa kana ilaaltu waan ta’eef yeroo hundumaa banaa taasisi.(George Barnaad show)
30) Namoonni dhukkubaan hin du’an, dhiphina keessa isaaniitiin malee…
(wiiliyaam Muuldan)
31) Yeroo hundumaa tarkaanfii tokko tarkaanfachuu yommuu yaaddu,gufuu tarkaanfii tokko si ittisuu danda’utu si dura dhaabbata.(Antuwan Tekov)
32) Karaan ittiin gammachuu argatan tokkicha.Innis muddamaa fi sodaa human keenyaa olitti nutti dhufan jalaa miliquudha.(Monten)
33) Namni tokko amaloota sadii(3) qaba. isaanis:
√ Amala inni agarsiisu
√ Amala inni qabuu fi
√ Amala inni qaba jedhee yaadu.
(Alfans Kar)
34) Namni hiriyaa isaatiif gammachuu hin yaadne rakkinaaf saaxilamaadha. Namni akkasii ofiisaa qofa osoo hin taane,namoota biroos ni madeessa.Kufaatiin namaas eenyummaa akkasii irraa dhufa. (Alfred Adiler)
35) Haala si mudatu waliin jireenta kee walfudhachiisuuf yaalii godhi malee ‘akkan barbaadu ta’uu qaba’ hin jedhiin.(Abraham Liinkan)
36) Otuu of hin gargaariin eenyumaaniyyuu gargaaruu hin dandeessu.(Gris Mori)
37) Galaanni yeroo hundumaa waan yaa’uuf Namni tokko yeroo lama cehuu hin danda’u.(Hirik Litas)
38) Balaa namatti dhufe injifachuuf tarkaanfiin jalqabaa waanta raawwate galataan fudhachuudha.Rakkoo si mudate akkuma jirutti fudhachuuf eeyyamamaa ta’i.(William James)
39) Jireenyi Kenya waanta yaadni keenya uumudha.(Mark Awurias)
40) Sammuu Keenya keesaatti Jannataa fi Gaanamiin uumuu ni dandeenya.(Milten)
41) Amma rakkinni si rakkisutti ati hin rakkatiin.(Jecha Ameerikaanotaa)
42) Jireenya keessatti waanti nuti akka karooraatti qabannu waanta lamatu jira.Inni jalqabaa waanta barbaannu argachuu yoo ta’u,Inni lammaffaan immoo waanta argannetti gammaduudha.Namoonni karoora isa lammaffaatti gammadan garuu beektota qofa.
Madda:Kitaaba saayikooloojii(ICCITII MILKAA’INAA) kan Norman V.Pill barreesse. Qannoo Addisuu Afaan Oromootti hiikee Hinseenee Makuriyaa akka gulaaletti.Fuula 224-229 tti kan jirurraa. Namoonni kitaabicha hundasaa dubbiftan carroomtaniittu.Aadaa kitaaba dubbisuu haa dagaagfannu.
43) Namni waan qabutti hin gammanne osoo maaluu argatee hin gammadu.(Hoomer, Abbaa walaloo Giriik)
45) Waa fudhachuu irra waa kennuuti caalaa nama gammachiisa.(Kitaabicha keessaa)
46) Namni guddaan(real man) eenyumaanuu of hin madaalu.(kitaabicha keessaa)
47) Namoonni baayyeen sababii kophaa ta’aniif mukaa’u;Ani garuu nama Mukaa’aa waliin jiraachuutu na mukeessa(Ifargan Gudeta,Alex)
49) Yoo nama jabaa ta’uu barbaadde jireenya kophaatti gammaduu bari.(Alex)
50) Namoonni bayyeen addeessa kan koraniif namoota jalaa isaan utuban waan qabaniifi.

 


Maddi Kan dubbifnerraa

AFAAN OROMO – Oromo Language


Waliif Hiraa<share>
  • 257
    Shares
  • 257
    Shares

AFAAN OROMO - Oromo Language

Blogger, AFAAN OROMO Software Developer

You May Also Like

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *